Lapsuus ja auktoriteetti. Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen

Mika Ojakangas

On aivan sama, minkä muodon kasvatus saa, onko se ankaraa tai hellivää, autoritaarista tai vapaata – tosiasiassa lapsi ei vastusta mitään niin paljon kuin vapaata kasvatusta –, aina kyse on kasvatuksesta, jota lapsuus vastustaa. Aikuinen suostuttelee, palkitsee, rankaisee, uhkaa, telkeää komeroon, ymmärtää, rakastaa, pyytää, anoo, piiskaa, tukistaa, maanittelee, yrittää oveluudella, pettää, valehtelee, vaatii kunnioitusta, tärkeilee, on esimerkillinen tai antaa olla. Aikuisella on kaikki keinot, kaikki, mitä ruumiillinen voima ja henkinen mahti ylipäätään hänelle tarjoavat, mutta silti hän jää voimattomaksi lapsen edessä, lapsuuden, joka asettuu pakosti vastarintaan. Toki lapsi myöntyy, alistuu, tottelee, tekee mitä käsketään, mutta tämä ei ole lapsuutta, se on kehitystä, kasvamista, kypsymistä, aikuistumista. Se ei ole lapsuutta, sillä lapsuus ei kehity, se vastustaa kaikkea kehitystä.

 

Lapsuus ja auktoriteetti on tutkimus pedagogisen vallan historiasta ja kasvatuksen mahdollisuudesta auktoriteetin lopun jälkeen.

Paradeigma-sarja

ISBN 952-5169-02-2

305 sivua

1997

19,90 

Varastossa