T&E kirjoituskutsu: Kumouksellinen feminismi

Tiede & edistys hakee ehdotuksia Kumouksellinen feminismi -teemanumeroon. Lähetä tiivistelmä (max. 300 sanaa) viimeistään 1.3.2022 verkkolomakkeella!

 

Millaista on tämän päivän kumouksellinen feministinen ajattelu ja missä ovat sen juuret? Feministinen ajattelu on ollut keskeinen lähtökohta kyseenalaistaa niin patriarkaatin ja heteronormatiivisuuden kuin kapitalismin ja rasismin määrittämiä suhteita. Feminismin radikaali potentiaali ja voima on liitetty mahdollisuuteen “muuttaa kaikki” eli kaikki ihmisten välisiä hierarkioita, riistoa ja sortoa legitimoivat ja yhteiskunnan perimmäisiä järjestyksiä määrittävät jaottelut (ks. Gago 2020). Keskustelu feminismin radikaalista potentiaalista tunnistaa sen uutta luovana, ei-reduktiivisena voimana. Veronica Gagon (2020, 3) mukaan yhteinen ja yksilöllinen, erilaisista ruumiista lähtevä halu muutokseen, koettelee sitä, mikä toistaiseksi on käsitetty mahdolliseksi.

Muutosvoimainen ja kumouksellinen feminismi tarvitsee lähtökohdakseen ajattelua, joka ei pelkisty liittolaisuudeksi progressiivisen (uus)liberalismin kanssa. Esimerkiksi marxilaisen feministisen ajattelun perinteessä on pitkään kyseenalaistettu liberaali kuvitelma työn kautta tapahtuvasta vapautumisesta. Sen sijaan uusintavaa työtä analysoineet feministiset ajattelijat ovat yhtäältä näyttäneet sukupuolittamisen kautta tapahtuvan työn arvon vähättelyn ja palkattoman työn oikeuttamisen ja toisaalta uusintavan ja elämälle välttämättömän työn keskeisyyden. Esimerkiksi uusintavaa työtä teoretisoinut Silvia Federici (2012, 12) toteaa, että palkatonta kotityötä koskeva kamppailu ei ole ohi, mutta sen tarkoitus ei ole yksioikoinen hoivatyöstä kieltäytyminen vaan kotityön välttämättömyyden tunnustaminen. Uusintava työ on välttämätön ehto myös kestäville ja pystyville yhteiskunnallisille liikkeille.

Samaan aikaan kun risteävien valtajärjestysten tuottamien erottelujen ja valtahierarkioiden analyysi on välttämätön lähtökohta feministiselle nykyajattelulle, on intersektionalisuuden epäpolitisoitumista syytä tutkia tarkemmin. Viljalti siteerattu intersektionaalinen näkökulma latistaa usein yksilöt erillisiin, toisensa leikkaaviin identiteettikategorioihin paikantaviksi luetteloiksi. Kumouksellisen feminismin haasteena on, miten ylittää yksioikoiset identiteettierottelut ja ymmärtää esimerkiksi feministiset, antirasistiset ja rajaregiimeihin liittyvät kamppailut jaettuna projektina samaan aikaan säilyttäen kriittinen ymmärrys valtasuhteiden moninaisuudesta.

Kutsumme Kumouksellinen feminismi -teemanumeroon kirjoittajia, jotka näkevät feminismin lähtökohtana kollektiiviselle kumouksellliselle toiminnalle ja jotka haluavat avata feminismin radikaalia potentiaalia ennen ja nyt eri näkökulmista.

Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi:

• nykykapitalismin analyysia feministisistä lähtökohdista

• tämänhetkisiä tai nykyliikkeitä inspiroivia feministisiä liikkeitä

• Angela Davisin, Silvia Federicin ja Clara Zetkinin kaltaisten ajattelijoiden

merkitystä ja muuta kumouksellista feminisimiä avaavaa ajattelua

• intersektionaalisuuden poliittista merkitystä

• uusintavaa työtä sekä palkallisten ja palkattoman työn rajan liudentumista

• feministisiä praktiikoita ja muutosvoimaa

 

Aikataulu

Kutsumme tarjottavaksi vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita (7000 sanaa) tai muita puheenvuoroja (3000-4000 sanaa). Esittele näkökulmasi lyhyellä abstraktilla (max. 300 sanaa) ja lähetä se meille verkkolomakkeella 1.3.2022 mennessä. Lopullisten vertaisarviointiin menevien kirjoitusten deadline on 15.8.2022. Muiden tekstien määräpäivä ilmoitetaan erikseen. Teemanumeroon tekstejä voi tarjota suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

 

Lisätietoa numeron toimittajilta

Olivia Maury,

Minna Seikkula,

Daria Krivonos,