AVOIN KIRJOITUSKUTSU: Talous ja ympäristö – kritiikin näkökulmia
Talous on yhteiskunnan ja luonnon välistä aineenvaihduntaa. Tämä on todettu vaihtelevin termein Aristoteleesta lähtien lukemattomina muunnelmina. Aineenvaihdunta on prosessi, joka muuttaa väistämättä molempia osapuolia. Jotta prosessi voisi jatkua, muutokset eivät saa vaarantaa sen perusteita. Ympäristön tila on siis kestävän taloudenpidon olennainen koetinkivi.
Tätä päättelyä on vaikeaa uskottavasti kiistää. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, millainen koetinkivi ympäristö tarkalleen ottaen on. On esitettävä täsmentäviä kysymyksiä: Millaiset ympäristön muutokset johtavat suhteen vaarantumiseen? Mitkä taloudenpidon muodot ja tavat ovat aiheuttaneet, aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haitallisia muutoksia? Miten taloudenpitoa tulisi muuttaa? Millaiset muutokset taloudenpidossa ovat mahdollisia? Kuinka nopeasti muutokset ovat mahdollisia?
Edelliset kysymykset kohdistuvat siihen, miten kykenemme ongelmia hahmottamaan. Niiden taustalla on kuitenkin perustavampia kysymyksiä taustanaan se, että sekä talous että ympäristö ovat ”kokonaisuudessaan” suoranaisen havainnoinnin ulottumattomissa. On mahdotonta täsmällisesti sanoa, mitä talous tai ympäristö ”kokonaisuudessaan” käsittää. Tarvitaan teoreettisia jäsennyksiä.
Mutta juuri tästä toteamuksesta seuraa keskeinen ongelma: Mikä on taloutta ja ympäristöä koskevien teoreettisten katsomusten ja materiaalisen todellisuuden suhde? Voimmeko puhua taloudesta ilman teoreettisia sitoumuksia, jotka peittävät ainakin osan talouden materiaalisesta todellisuudesta taakseen? On vaikea erottaa toisistaan talous ’sinänsä’ ja taloutta koskevat teoriat, ja siksi myös talouden suhde muuhun luontoon hämärtyy.
Joseph Schumpeter tiivisti suhteen lähes inhorealistisen suoraviivaisesti: ”Tietyn tosiasian tärkeydellä ihmiskunnan hyvinvoinnille ja tuon tosiasian tärkeydellä talousteorian selityspyrkimyksille ei ole mitään suhdetta toisiinsa.” Toteamuksensa hän perusteli talouden omalakisuudella. Schumpeter oli yksi 1900-luvun tarkkanäköisimmistä talousteoreetikoista, mutta ympäristön merkityksen suhteen hän oli sokea: talousteoriat nimittäin useimmiten peittävät niiden luonnon elementtien materiaalisuuden, joihin talous itse asiassa perustuu.
Ympäristöperustaisen kritiikin tulisi ylittää tämä sokea piste. Siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ja vakuuttavaa kritiikin näkökulmaa. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja on lukuisia. Useat kriittiset näkökulmat ovat saavuttaneet vakaan aseman myös akateemisessa keskustelussa, mutta niiden välillä on myös huomattavia eroja. Näiden näkökulmien esittely, vertailu ja arviointi on ajankohtainen tehtävä.
* * *
Kutsumme artikkelitarjouksia Tiede & edistys -lehden teemanumeroon, joka on omistettu ympäristöperustaiselle talouden kritiikille. Kohdennus on vapaa – teemat ovat kirjoittajien itsensä valittavissa. Tavoittelemme yksittäisten kirjoitusten osalta täsmällisyyttä ja kokonaisuuden osalta moninaisuutta: mieluummin monia tarkkoja analyyseja erilaisin perustein kuin yleisluonteista normatiivista voivottelua.
Tiede & edistys on referee-julkaisu eli kaikki lehdessä julkaistavat tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Käytössä on anonymisoitu referee-prosessi: julkaisupäätös tehdään kahden ulkopuolisen arvioijan antaman lausunnon perusteella.
Toivomme vertaisarvioituja artikkeleita, tutkimusesittelyjä ja esseemuotoisia kirjoituksia. 400 sanan abstraktit pyydetään toimittamaan 30.9.2018 mennessä osoitteeseen .
Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Talouskritiikki”. Toimituskunta valitsee abstraktien perusteella joukon teemanumeroon suunnattuja tekstejä, joiden kirjoittajia pyydetään toimittamaan valmiit käsikirjoitukset tutustuttavaksi 15.1.2019 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset käyvät läpi normaalin vertaisarviointi- ja toimitusprosessin. Esittelyjä-erittelyjä-palstalle tarkoitettujen kirjoitusten määräaika on helmikuun loppu 2019.
Kokonaisuuden toimittamisesta vastaavat Yrjö Haila, Mikko Jakonen ja Tero Toivanen.