Tietoa lehdestä | Kirjoittajaohjeet | Tilaa lehti | Selaa numeroita
Lähetä alla olevien ohjeiden mukaisesti muotoiltu teksti sähköpostilla osoitteeseen .
Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
- Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun. (Epäselvissä tilanteissa selvitä asiaa ”kommentteja toimittajalle” -kohdassa.)
- Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
- Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä tyyli- ja sisältövaatimuksia.
- Teksti ei sisällä alaviitteitä (ainoastaan loppuviitteet hyväksytty).
- Käsikirjoitustiedosto on tallennettu joko odt (OpenOffice) tai docx (Word) -tiedostomuodossa.
- Kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on omina tiedostoinaan ja merkitty hakasulkuihin sopiviin kohtiin tekstin lomaan.
YLEISTÄ
Tiede & edistys etsii jatkuvasti uusia tekstejä julkaistavaksi. Tieteellisten vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan myös lyhyempiä puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Voit tarjota tutkimusartikkeliasi tai muuta tekstiäsi julkaistavaksi lähettämällä sen toimituksen osoitteeseen
Viimeistään ennen tekstin viimeistelyä ja lähettämistä perehdy huolellisesti seuraaviin kirjoittajaohjeisiin. Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, jotka eivät noudata lehden kirjoittajaohjeita. Tiede & edistys julkaisee pääsääntöisesti vain ennen julkaisemattomia tekstejä.
Tiede & edistys noudattaa tutkimusartikkeleiden arvioinnissa anonyymiä referee-menettelyä. Tutkimusartikkelit voivat olla sekä käsitteellis-teoreettisia että empiiriseen aineistoon pohjautuvia. Kaksi ulkopuolista arvioijaa antaa kirjallisen lausunnon käsikirjoituksesta ennen kuin se voidaan hyväksyä julkaistavaksi (julkaisutyyppiluokka A1). Kirjoitukseen voidaan esittää muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään tekevän. Muokatun käsikirjoituksen yhteydessä kirjoittajan tulee palauttaa erillinen tiivis selvitys, josta käy ilmi arvion pohjalta tehdyt muutokset. Lopullisen päätöksen julkaisusta tekee aina päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 8000 sanaa (sis. kirjallisuuden).
Tiede & edistyksessä julkaistaan myös lyhyempiä katsausartikkeleja, keskustelu- ja kommenttipuheenvuoroja, esseitä, kolumneja ja kirja-arvioita (julkaisutyyppiluokka B1), jotka eivät käy läpi anonyymiä vertaisarviointia. Tekstien muutosehdotuksista ja julkaisupäätöksestä vastaavat päätoimittaja, toimituskunta ja toimitussihteeri. Käsikirjoituksissa noudatetaan samoja ohjeita kuin tutkimusartikkeleissa, mutta tiivistelmän kirjoittaminen ei ole tarpeellista. Lyhyempien puheenvuorojen enimmäispituus on 4000 sanaa (sis. kirjallisuus) ja kirja-arvioiden 1500–2000 sanaa.
TEKSTIN MUOTOILU
Käsikirjoitus laaditaan pitämällä päällä tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoiminto ja ilman mitään tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja. Kaikkien lähetettävien dokumenttien metatiedoista on poistettava kirjoittajatiedot.
Merkitse otsikot lisäämällä yksi tyhjä kappale ennen ja jälkeen otsikon. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi, ei sisennyksiä.
Kursivoi korostettavat kohdat, esiteltävät käsitteet ja tekniset termit sekä vieraskieliset sanat ja lauseet, jotka eivät ole osa erisnimeä. Myös julkaistujen kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan leipätekstissä, loppuviitteissä ja kirjallisuusluettelossa.
Älä käytä muita muotoiluja tai tyylejä (ei esimerkiksi otsikkotyylejä). Tekstiä tai otsikoita ei lihavoida eikä alleviivata. Jätä kirjasimet ja rivivälit oletusarvioisksi kirjoitusohjelmassasi.
Lähdeviitteet merkitään suluissa viitatun kohdan kanssa samaan virkkeeseen:
(Virtanen 2018, 13).
Kun viitataan useampaan virkkeeseen, merkitään viite välimerkin jälkeen ja sen sisälle piste:
…viimeinen viitteen sisältänyt virke loppuu. (Valkonen & Nykänen 2017.)
Useampaan teokseen viitatessa lähteet tulevat aakkosjärjestykseen:
(Valkonen & Nykänen 2017; Virtanen 2018)
Useamman kuin kahden kirjoittajan tapauksessa merkitään lyhenteellä ym.:
(Lindberg ym. 2017)
Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos niiden pituus on kaksi virkettä tai vähemmän. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen. Lainaukset suomennetaan.
Vertaisarvioitavan käsikirjoituksen lähdeviitteet tulee anonymisoida siten, ettei kirjoittajaa voi niistä päätellä. Viittaukset kirjoittajan omiin julkaisuihin tulee muotoilla esimerkiksi muodossa (sukunimi vuosiluku). Viitteet palautetaan julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen.
Leipätekstistä erotettavat sivuhuomiot kirjoitetaan juoksevasti numeroituihin loppuviitteisiin alaviitteiden sijaan, jotka tehdään tekstinkäsittelyohjelman loppuviitetoiminnolla.
Kirjallisuusluettelossa ilmoitetaan kirjoittajan suku- ja etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä käännöksistä myös kääntäjän nimi. Kokonaisen teoksen nimi kursivoidaan, artikkelien nimet laitetaan lainausmerkkeihin (engl. right double quotation mark). Artikkelikokoelmassa mainitaan myös teoksen toimittajat. Artikkeleista ilmoitetaan lehden vuosikerta, numero ja sivunumerot:
Benjamin, Walter (1989/1955) ”Pariisi 1800-luvun pääkaupunki”. Suom. Keijo Rahkonen ja Ossi Rahkonen. Teoksessa Jussi Kotkavirta ja Esa Sironen (toim.) Moderni/postmoderni. Tutkijaliitto, Helsinki, 43–57.
Roman-Lagerspetz, Sari (2011) ”Althusser ja subjektin ongelma”. Tiede & edistys 36:1, 1–18.
Internet-lähteistä ilmoitetaan kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: ”Viitattu 12.6.2020”. Jos kirjoittajan nimi puuttuu, mainitaan sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite ja vierailupäivämäärä:
Valtiovarainministeriö (2020) ”Digiohjelman verkostotilaisuus 14.10.2020 #digiohjelma”. Verkostotilaisuuden esitysmateriaalit. https://vm.fi/documents/10623/30029448/Digiohjelman+verkostotilaisuus+14.10.2020.pdf/ Viitattu 12.6.2020.
Mikäli sekä kirjoittajan että ylläpitäjän tiedot puuttuvat, mainitaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite ja vierailupäivämäärä.
KIRJA-ARVIOT JA MUUT ESITTELYT JA ERITTELYT
Kirja-arvioiden ja muiden kritiikkien alussa mainitaan käsiteltävän teoksen tekijä, nimi, suluissa alkukielinen nimi ja vuosiluku, kääntäjä, kustantaja, paikkakunta, julkaisuvuosi ja sivumäärä:
Martin Heidegger: Kant ja metafysiikan ongelma (Kant und das Problem der Metaphysik, 1929). Suomentanut Markku Lehtinen. Vastapaino, Tampere 2020. 279 s.
Kirja-arvioiden yhteydessä lähetetään kansikuva, joka vastaa arvioon käytettyä teosta (mikäli painolaatuista kuvaa ei ole saatavilla, myös referenssikuva käy).
TIEDOSTOT JA NIIDEN NIMEÄMINEN
Tallenna käsikirjoituksesi Microsoft Wordin docx-muodossa. Käsikirjoitukseen liittyvät taulukot, kuvat ja kuviot lähetetään erillisenä tiedostona: taulukot taulukkotiedostona (xlsx, ods) ja kuvat ja kuviot painolaatuisina (300 ppi) harmaasävykuvina (png, tiff). Niiden paikka merkitään selkeästi käsikirjoitukseen hakasulkuihin.
Nimeä kaikki lähettämäsi tiedostot seuraavaan muotoon (ilman hakasulkuja): TE-[sukunimi]-[tekstin / liitteen otsikko]
Käsikirjoituksen kansilehti lähetetään omana, erillisenä tiedostonaan. Kansilehdelle kirjoitetaan käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan tiedot (oppiarvo, työtehtävä, toimipaikka ja yhteystiedot), abstrakti suomeksi ja englanniksi (150 sanaa) sekä 3–5 sisältöä kuvaavaa asiasanaa.
Tiede & edistys noudattaa toiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta sekä TSV:n vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä.