Esitelmäkutsu / CFP [English below]
Tutkijaliiton 39. kesäkoulu järjestetään teemalla Ajattelun dekolonisaatio 30.8.–1.9.2019 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Voit ehdottaa suomen- tai englanninkielistä esitelmää (30 min) kesäkouluun lähettämällä abstraktin (noin 300 sanaa) 17.3. mennessä osoitteeseen otsikolla ”Kesäkoulu 2019 esitelmäehdotus”. Kerro samalla, voitko tarvittaessa pitää esitelmäsi englanniksi.
* * *
Keskustelulla länsimaisen kolonialismin luonteesta ja vaikutuksesta on viime vuosikymmeninä ollut tärkeä asema teoreettisessa, käsitteellisessä ja poliittisessa työssä etenkin feministisen ja dekoloniaalisen tutkimuksen ja toiminnan piirissä. On kysytty, onko länsimaisen ajattelun perinne universaaliuden pyrkimyksessään asettunut kolonialistisen alistamisen puolelle aina ajattelun rakenteita, käsitteitä ja kategorioita myöten – ja kuinka tällaisen ajattelun ”dekolonisoiminen” onnistuisi. Laajempaan filosofiseen ja yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun tämän kriittisen työn tulokset ovat kuitenkin välittyneet hitaasti tai kääntyneet Eurooppa-keskeiseksi itsereflektioksi.
Ajattelun dekolonisaatio on poliittinen projekti, koska länsimaista ajattelua läpäisevät kolonialistiset, patriarkaaliset ja kapitalistiset valtasuhteet oikeuttavat ulossulkevia käytäntöjä ja vaikuttavat konkreettisesti toiseutettujen ryhmien elämään. Universaaliksi ja neutraaliksi asetettu näkökulma ja sen tuoma epistemologinen valta ainoa ”oikeana” tiedon muotona syrjäyttää toisenlaiset tiedon tuotannon ja historian kertomisen tavat subjektiivisina tai politisoituneina. Länsimaisessa kaanonissa toiseutetut äänet ovat harvoin läsnä: sen sijaan, että käytäisiin dialogia ja vaihdettaisiin tietoja vastavuoroisesti, toiseutetut ryhmät pelkistyvät tutkimuksessa helposti tarkastelun kohteiksi. Hallitseva tiedontuotannon malli voidaan siis nähdä itsessään läpeensä kolonialistisena rakenteena.
Entä kun kolonisoitujen ja marginalisoitujen näkökulma haastaa länsimaisen ajattelun perinteen? Kun hierarkkiset erot tutkijan ja tutkimuksen kohteen väliltä purkautuvat ja perittyjen kategorioiden ja käsitteiden soveltaminen paljastuu ongelmalliseksi? Kun ymmärretään, että käsitteellinen ajattelu ei ole länsimaisen valkoisen miehen yksinoikeus? On esitetty, että kolonisoitujen omat käsitteellistämisen tavat avaavat näkökulmia ajatella maailmaa toisella tavalla vallitsevien valtarakenteiden tuolla puolen. Löytyvätkö ajattelun ja kamppailun toimivimmat välineet näin ollen aivan toisaalta kuin länsimaissa on yksisilmäisesti kuviteltu?
Voit esitelmässäsi esimerkiksi
- tutkia tiedon tuotantoa ja legitiimiä tietoa määrittäviä valtarakenteita sekä mahdollisuuksia purkaa niitä, ”dekolonisoida ajattelua”
- tarkastella jotakuta dekolonisaatiokeskusteluun merkittävästi vaikuttanutta tai varjoon jäänyttä ajattelijaa
- käsitellä teemaa oman tieteenalasi näkökulmasta: kuinka dekolonisaation ajatus on vaikuttanut, tai kuinka se pitäisi ottaa paremmin huomioon
- pohtia dekolonisoimiskamppailuja omasta näkökulmastasi, esimerkiksi aktivismikokemusten perusteella
- tarkastella kolonisoitujen omia tietomuotoja ja sitä, kuinka ne kenties pakottavat länsimaisen perinteen uudelleenarviointiin
- tutkia ajattelun dekolonisoimisen ja länsimaista ajattelua pitkään hallinneen ihmiskeskeisen näkökulman purkamisen yhteyksiä.
Toivomme esitelmäehdotuksia kaikilta kesäkoulun aiheista kiinnostuneilta tieteenalaan ja akateemiseen asemaan katsomatta. Kesäkoulussa pidetyistä esitelmistä on tarkoitus toimittaa teemanumero Tiede&Edistys-lehteen.
* * *
Tutkijaliiton kesäkoulu on vuodesta 1980 alkaen järjestetty viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa keskustellaan joka vuosi vaihtuvasta teemasta. Kesäkoulussa on viime vuosina ollut noin 40–60 osallistujaa, ja sen kolmipäiväinen monitieteinen ohjelma muodostuu esitelmistä, keskusteluista ja vapaamuotoisesta yhdessäolosta.
Seminaari on kaikille avoin, ja sinne kokoontuu vuosittain keskustelemaan paitsi eri tieteenalojen edustajia opiskelijoista tutkijoihin, myös taiteen parissa työskenteleviä henkilöitä ja kiinnostuneita akateemisen kentän ulkopuolelta. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisesta julkaistaan kevään aikana ohjelman varmistuttua.
***
Call for papers
The theme of the 39th Summer School of the Finnish Association of Researchers (Tutkijaliitto) is Decolonisation of Thought. The School convenes in Kiljavan Opisto, Nurmijärvi, 30.8.–1.9.2019. Abstracts (approx. 300 words) for 30 minutes’ presentations should be submitted by email () by 17th of March. Please provide your email with the headline “Submission to Summer School, 2019,” and let us know whether it is possible for you to present in Finnish if needed.
* * *
In recent decades, the debate on the nature and effects of Western colonialism has been prominent in the theoretical, conceptual and political work done especially in the sphere of feminist and decolonial research and activism. It has been asked whether the tradition of Western thought, in its universalising tendency, is irreparably on the side of colonial oppression, including its very structures, concepts and categories. If yes, how would it be possible to “decolonize” it? Despite their political pertinence, these questions have rarely been recognised within the wider discussion in philosophy and social sciences. When they have been addressed, the result has often been just another Eurocentric self-reflection.
The decolonisation of thought is a political project because the colonial, patriarchal, and capitalistic power relations that permeate Western thought legitimate exclusionary practices and have concrete effects for the lives of othered groups. The supposedly universal and neutral perspective and its epistemological power as the only “correct” form of knowledge supplants other modes of knowledge production and historical narration as subjective and politicised. The othered voices are seldom present in the Western canon: instead of dialogue and exchanging knowledge, othered groups are often reduced to objects of study. Thus, it can be argued that the currently dominant form of knowledge-production itself has a colonial structure.
But what happens when the perspective of the colonised and marginalised challenges the very tradition of Western thought? When the hierarchical separations between the researcher and the object of study come apart, and the problematic nature of the inherited categories and concepts is revealed? When it becomes clear that the Western white man has no exclusive birthright to conceptual thought? It has been argued that the modes of conceptualisation of the colonised themselves might open new vistas for thinking the world outside of the dominant power structures. Will the most effective tools for thought and political action be found from elsewhere than it has been simplistically imagined from the Western perspective?
Among other things, the presentations can focus on:
- the power structures that determine knowledge production and legitimation of knowledge, and the possibility of dismantling those structures in order to “decolonize thought”
- some influential, or less well-known, thinker that has affected the discussion around decolonisation
- the question of decolonisation within some specific discipline: has decolonisation affected the discipline, or should it be taken into account more rigorously
- your own perspective, for example on the basis of political activism, into decolonisation struggles
- the modes of knowledge of the colonised themselves and whether they could prompt a re-examination of the Western tradition of thought
- the dismantling of anthropocentrism inherent in Western thought and the relation of this question to decolonisation.
We hope to receive submissions of abstracts from anyone interested, irrespective of discipline or academic status. A special issue in the academic journal Tiede&Edistys will be edited in Finnish based on the presentations.
* * *
The Summer School of the Finnish Association of Researchers has been organised yearly from 1980 onwards. Each year there is a specific thematic. The school lasts for one weekend, during which the participants are accommodated in the same premises. The turnout has been 40–60 people in the last few years. The multidisciplinary programme consists of presentations, discussions, and informal socialising.
The seminar is open to all, and it congregates representatives from multiple scientific disciplines, from students to researchers, as well as professionals from the art field, and members of the general public. More detailed information will be published during spring 2019, after the schedule has been agreed upon.